Haastattelu Kuraattorien keskustelu Näyttely Kirsi Tapper s. 1959 Uuraisilla, asuu Jyväskylässä Miksi hait tähän näyttelyyn? Hain tähän näyttelyyn, koska siitä niin kovasti hoputettiin. Olen myös keskisuomalainen kuvataiteilija. Missä olet asunut? Olen asunut opiskeluaikoinani Kuopiossa ja Lahdessa, muuten Keski-Suomessa. Mikä merkitys asuinpaikallasi ja synnyinpaikallasi on sinulle taiteilijana? Ajattelen koti- ja asuinpaikkanani Keski-Suomea, vakituinen kotikuntani Jyväskylä ei yksinään ole tärkeä. Olen kesä-saarijärveläinen, syntynyt Uuraisilla. Keskisuomalainen luonto on minulle merkittävä, samoin murre. Kerro näyttelyyn esille tulevista teoksistasi. Tuon näyttelyyn teoksia, jotka ovat tuttuja aikaisemmasta tuotannostani: hevosia, kenties muita eläinhahmoja, arkipäiväni tapahtumista kertovia kuvia. Veistän teokseni puusta. Mikä taiteen tekemisessä tuottaa suurinta iloa? Suurinta iloa tuottaa kuvien tekeminen. On aina mielenkiintoista kamppailla työskennellessä, että saanko ajatukseni onnistumaan. Muoto, väri, hauskuus ja vakavuus. Kuraattorien keskustelu Samuli Heimonen ja Teija Isohauta Kirsi Tapperin kädenjälki on rouheaa, mutta samalla kaunista. Puukolla vuoleskelu on minusta aina tuntunut houkuttelevalta, mutta aivan liian työläältä. Kirsi Tapper saa sen näyttämään helpolta ja suvereenilta, jopa leikkisältä. Hänen vitriineihin tekemänsä asetelmat ovat eräänlaisia pysähdyskuvia, joissa viime vuosina hevoset ovat saaneet symbolisen roolin. Niiden muoto on tietoisen kömpelö, ja niihin on liitetty erilaisia attribuutteja: väriä, suitsia, sulkia, kukkia, kirjaimia, mitä tahansa löydettyjä esineitä, joista tarina lähtee liikkeelle. Veistosten muotokieli on pelkistetty ja työstön jälki on jätetty näkyviin. Se saa kaiken näyttämään ikiaikaiselta. Ei voi olla täysin varma siitä, onko teos tehty eilen, vai onko se tuhat vuotta...
Haastattelu Kuraattorien keskustelu Näyttely Taiteilijan kotisivut Nora Tapper s. 1961 Konginkankaalla, asuu Helsingissä Miksi hait tähän näyttelyyn? Keskisuomalaisuus on iso osa identiteettiäni. Juureni ovat syvällä keskisuomalaisessa mullassa. Olen syntynyt, kasvanut, käynyt kouluni ja aikuistuttuani viettänyt lähes kaikki loma-aikani Keski-Suomessa. Oma ja sukuni historia sijoittuu Keski-Suomeen. Missä olet asunut? Olen syntynyt Konginkankaan Laajarannalla. Puolitoistavuotiaasta kuusivuotiaaksi asuin Konneveden Välimäen kylällä, sitten 18-vuotiaaksi Äänekosken Järvenpään kylällä. Oulussa 1980–1985, Helsingissä 1985–1987, Oulussa 1987–1989, sen jälkeen Helsingissä. Mikä merkitys asuinpaikallasi ja synnyinpaikallasi on sinulle taiteilijana? Asuinpaikkani ja synnyinpaikkani ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat väistämättä siihen mitä teen. Minä en olisi minä ilman elettyä elämääni ja paikkoja, joissa olen elänyt. Olin jo lapsena kiinnostunut tiloista. Kuljin metsässä, tutkin kivien koloja, kuvittelin luolia, sammalikossa näin miniatyyrimetsän, lahot kannot olivat linnoja. Vanhan maalaistalon pihapiirissä oli monenlaisia mielenkiintoisia rakennuksia ja rakennusten osia, ullakoita, sillanalusia, lattialuukkuja. Kaupungeista olen löytänyt lisää jännittäviä tiloja, porttikonkeja, kerrostalon ullakoita, teollisuusrakennuksia, työmaita. Nämä erilaiset muistot ja muistikuviin perustuvat kokemukset ovat usein veistosteni lähtökohtina. Toinen tärkeä teema minulle on maisema. En esitä sitä sellaisenaan, vaan teen havaintoja eri vuorokaudenajoista ja vuodenajoista, haen tunnelmaa auringonvalosta, veden kimalluksesta, syysyön pimeydestä. Ihmisfiguuriveistokset ja asetelmat perustuvat myös havaintoihin. En havainnoi ja esitä yksittäisiä ihmisiä ja asioita, vaan ihmisenä olemisesta, elämää itsessään. Joku kirjoittaa muistojaan, joku maalaa, piirtää, minä rakennan muistoistani veistoksia. Haluan kertoa, että ympäröivällä tilalla on merkitystä, ympäristöään kannattaa tarkkailla. Tila vaikuttaa ihmiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Ei ole samantekevää millaisessa ympäristössä elämme. Pienissä veistoksissa veistän puuta, suuret teokset ovat enemmän sahatavaraa enkä välttämättä käsittele pintaa mitenkään. Suurissa teoksissa käytän puuta kuin rakennusmateriaalia, pienissä teoksissa veistän. Suuret tilaveistokset rakennan siten, että ne voi purkaa, kasata, kuljettaa ja varastoida helposti. Ne...
