Kirsi Tapper

s. 1959 Uuraisilla, asuu Jyväskylässä

Miksi hait tähän näyttelyyn?

Hain tähän näyttelyyn, koska siitä niin kovasti hoputettiin. Olen myös keskisuomalainen kuvataiteilija.

Missä olet asunut?

Olen asunut opiskeluaikoinani Kuopiossa ja Lahdessa, muuten Keski-Suomessa.

Mikä merkitys asuinpaikallasi ja synnyinpaikallasi on sinulle taiteilijana?

Ajattelen koti- ja asuinpaikkanani Keski-Suomea, vakituinen kotikuntani Jyväskylä ei yksinään ole tärkeä. Olen kesä-saarijärveläinen, syntynyt Uuraisilla. Keskisuomalainen luonto on minulle merkittävä, samoin murre.

Kerro näyttelyyn esille tulevista teoksistasi.

Tuon näyttelyyn teoksia, jotka ovat tuttuja aikaisemmasta tuotannostani: hevosia, kenties muita eläinhahmoja, arkipäiväni tapahtumista kertovia kuvia. Veistän teokseni puusta.

Mikä taiteen tekemisessä tuottaa suurinta iloa?

Suurinta iloa tuottaa kuvien tekeminen. On aina mielenkiintoista kamppailla työskennellessä, että saanko ajatukseni onnistumaan. Muoto, väri, hauskuus ja vakavuus.

Kuraattorien keskustelu

Samuli Heimonen ja Teija Isohauta

Kirsi Tapperin kädenjälki on rouheaa, mutta samalla kaunista. Puukolla vuoleskelu on minusta aina tuntunut houkuttelevalta, mutta aivan liian työläältä. Kirsi Tapper saa sen näyttämään helpolta ja suvereenilta, jopa leikkisältä.

Hänen vitriineihin tekemänsä asetelmat ovat eräänlaisia pysähdyskuvia, joissa viime vuosina hevoset ovat saaneet symbolisen roolin. Niiden muoto on tietoisen kömpelö, ja niihin on liitetty erilaisia attribuutteja: väriä, suitsia, sulkia, kukkia, kirjaimia, mitä tahansa löydettyjä esineitä, joista tarina lähtee liikkeelle.

Veistosten muotokieli on pelkistetty ja työstön jälki on jätetty näkyviin. Se saa kaiken näyttämään ikiaikaiselta. Ei voi olla täysin varma siitä, onko teos tehty eilen, vai onko se tuhat vuotta vanha.